SEREMONIA. Humoristinen näytelmä HENKILÖT Korpraali Jättönen Kenraali Huppa Henkseli-Alpertti Vanha-Jaska Pena-Ali Terävinkynä Ponsi Urhonen Julle Juoppo Pappis-Mies Paraatimiehet (vähintään kaksi kappaletta.) Kenraali Huppa: Nyt saatkin melkoisen mahdollisuuden, Jättönen. Saat luvan johtaa paraatia, ja jos homma sujuu maltikkaasti, saatan ylentää sinut. Korpraali Jättönen: Kiitoksia, kenraali! Kenraali Huppa: Ja Pappis-Mies, sinä saat lähteä mukaan paraatia siunaamaan. Pappis-Mies: Kyllä, parahin kenraali! Korpraali Jättönen: Juhlakulkue seremomiaan KÄY! (Juhlakulkue astelee komeasti mahtipontisen musiikin säestämänä.) Ponsi Urhonen: Tuolta ne nyt tulevat. Pena-Ali Terävinkynä: Niin mitkä? Ai, niinpä tietenkin, se paraati. Ponsi Urhonen: Pena-Ali! Jos keksit vastauksen noin nopeasti päässäsi, älä vaivaudu kysymään sitä minulta! Henkseli-Alpertti: Ai mitkä keksit? Saanko maistaa muutaman? Vanha-Jaska: Nyt hiljaa, pojat. Paraatikulkue saapuu! (Musiikki kovenee sitä mukaa kun kulkue saapuu kohtaukseen.) Kopraali Jättönen: Ja lonkka, ja kanta, ja lonkka, ja kanta! Paraatimiehet: Ja lonkka, ja kanta, ja lonkka, ja kanta! Pappis-Mies: Ja siunausta matkaan, ja siunausta matkaan! Vanha-Jaska: Katsokaahan nyt tarkkaan, lapsukaiseni. Siinä kulkee joukko arvonsa ansaitsevia ihmisiä. Henkseli-Alpertti: Niin kai nyt sitten. Enpähän vaan ymmärrä, mitä se lonkan ja kannan hokeminen sitä auttaa. Ponsi Urhonen: Kirsu kiinni, Alpertti! Pappis-Mies: Mitä vanhat korvani kuulevatkaan? Taivaan Isän lasten suusta ei tuollaista puhetta saa päästä! Henkseli-Alpertti: Ei meidän isämme taivaassa ole, tuossahan hän istuu täysissä voimissaan. (Osoittaa Vanhaa-Jaskaa.) Pappis-Mies: Herranen aika. Ei saa ihmisestä noin vain Jumalan kuvaa tehdä! Henkseli-Alpertti: Mutta tekihän Jumalakin ihmisen omaksi kuvakseen. Pappis-Mies: Ei ole uskon kanssa leikkimistä. Henkseli-Alpertti: Onpahan maan tomulla muovailustakin leikki kaukana. Aika vääristyneen näköisiä ovat jotkin meistä, häthätää muovatun oloisia. Pappis-Mies: Voi Luojan iankaikkinen armo sentään! Tämä nuoriherrahan on varsinainen Paholaisen leikkikenttä! Vanha-Jaska: Mitä täällä tapahtuu? Eivät houkuta Helvetin tulet minun poikaani, pois se hänestä! Pappis-Mies: Juurihan pojanklonttusi tässä haasteli metsät ja mannut Luojaa pilkaten. Vanha-Jaska: Kuulos´ on huono, Herraa ylisti hän juuri! Pappis-Mies: Ken Jumalaan uskoo ja luottaa, ei koskaan kuulossaan vikaa tule tuntemaan! Vanha-Jaska: Saarnanko aiot aloittaa, mokomakin kirkonrotta? Pappis-Mies: Aionpa hyvinkin. Sen maallikkokin huomaa, mik´ Paholaisen luomaa! Ei jälkikasvus´ käytös tuo ole Herran suomaa! Ponsi Urhonen: Leipäläpi littanaksi, runoratsu! Vanha-Jaska: Katsohan kun perheen esikoinen panee vastaan. Pappis-Mies: Pakanoita sinun perheessäsi kyllä piisaa. Vanha-Jaska: Vai pakanoita? Pikemminkin uskon jyviä ja akanoita! Perhettäni yhdistää järkkymätön rakkaus Jumalaa kohtaan. Pappis-Mies: Järkkyypä tuo rakkaus nyt kuitenkin, ainakin esikoisesi sanoissa. Ponsi Urhonen: Kohta järkkyvät harvat hampaasikin, puulaakipyhimys! Pappis-Mies: Järkkyvän soisi ylpeytesikin, kun uskon koura sinut viimein saavuttaa. Vanha-Jaska: Ajan koura pikimminkin, ukko hyvä. Paraatisi marssii jo hyvän matkan päässä, Pappis-Mies. Pappis-Mies: Herranen aika sentään! Tulkaa nyt kuitenkin synninpäästöön sunnuntaiksi. Vanha-Jaska: Noh, pistetään harkintaan sitten. Ei perheeni syntiä kyllä ole tehnyt. Pappis-Mies: Nyt saavat valheet riittää! Ei ole varmaankaan koko sukusi Jumalaa nähnytkään! Henkseli-Alpertti: Eihän häntä voi nähdäkään. Takapihan Eetvartti kyllä kertoi kuulleensa hänen äänensä kerran. Pappis-Mies: Eetvartti onkin kunnon uskovainen, toisin kuin sinä, Alpertti. Vanha-Jaska: Kyllä Alpertistakin kelpo ripaus Luojan lasta löytyy. Pappis-Mies: (ärhäkästi) Todellako, Pakana-Jaska? Todellako? Vanha-Jaska: Todellakin, Saarna-Santeri. Todellakin. Kuinka niin vanhurskas nuorimies kuin Keskitalon Eetvartti, kirkkoherra Koistisen poika, kertoisi tusinapakanoille kuulleensa Jumalan sanan? Pappis-Mies: Mutta sinähän todistat juuri itseäsi vastaan! Poikasi kaltaiset pakanathan ne juuri tarvitsevatkin palavasti saada todisteita Taivaan Isän olemassaolosta! Vanha-Jaska: Jos noin kipeästi saarnata haluat, saakoon Alpertti kristinuskon opetusta sunnuntaina. Pappis-Mies: Selvä on! Hienoa että pääsimme yhteisymmärrykseen! Vanha-Jaska: Hienoa, hienoa! Lähdehän nyt jatkamaan seremonian siunausta. Pappis-Mies: Kyllä! Aion mallikkaasti siun- Korpraali Jättönen: Pappis-Mies! Missä olet ollut? Paraati on jo Luoja ties kuinka monen korttelin päässä! Pappis-Mies: Johan nyt on aikoihin eletty! Herran Siunausta Vanhalle-Jaskalle. Sanohan kauniit terveiset peräkammarin Aleksanteri-raihnallekin. Vanha-Jaska: Nähdään, Pappis-Mies! *Pappis-Mies ja korpraali poistuvat paikalta.* Vanha-Jaska: *Alpertin korvaan kuiskaten* . Eihän Aleksanteri-pappa nyt mikään raihna ole. On tuo kylämme vanha Pappis-Mies sitten niin ulkokullatun perikuva, kun niin sanoo hänestä. Henkseli-Alpertti: Mutta juurihan hän viime pyhäpäivänä itsekin tivasi olevansa "niin vanha, niin raihnainen, ettei kirkkoon taitu tie." Vanha-Jaska: Humpuukia! Aleksanterista kun vain sattuu löytymään kirkkoa välttelevän pikkupojan ilkikurinen pilke silmäkulmastaan. Vanha hän saattaa olla, mutta raihnainen ei. Henkseli-Alpertti: Jaa, kyllä isä tietää. Pena-Ali Terävinkynä: Jaa tietää mitä? Vanha-Jaska: Eipäs tulla noin vain keskeyttämään toisten sananvaihtoa, poikarukka. En minä sinulle hiiltynyt ole, sanonpa vain että maailmalla voivat sinut lyödä lattiaan Helsingin röyheärintaiset koreat pojat, jos heidän haastelunsa keskeyttämään pukkaat. Pena-Ali Terävinkynä: Jaa onko niillä jotkin röyhelöt rinnoissaan? Vanha-Jaska: Ei, ei suinkaan, Pena, he röyhistävät rintojaan; pitävät päänsä korkealla pilvissä ja suorastaan tihkuvat ylpeyttä, vaikkeivat muuta tee kuin tuoppeja kumoavat ja naisten helmoissa huokailevat. Pena-Ali Terävinkynä: Jaa... Henkseli-Alpertti: *Penan korvaan kuiskaten*. Nainen on isän puheissa aina kaikkien maallisten houkutusten perikuva. Pena-Ali Terävinkynä: *Kuiskaten*. Ei kyllä aina, ainakaan silloin, kun hän haastelee äitimuorista. Henkseli-Alpertti: *Kuiskaten.* Kyllähän hän joskus muoriakin melkoisin sanankääntein imartelee, ainakin silloin kun talossa on sylttyä tarjolla. Pena-Ali Terävinkynä: Imartelisivat varmaan Helsingin pojatkin, jos saisivat edes pahaisen puulusikallisen verran hänen sylttyään maistaa. Jylhät kivimuurit vartioivat rakennusta lempeiden jättien elkein, ja huokuvat turvaa linnan asukkaille. Ja turvan tunteen ympäröiminä ovat he elelleet jo vuosituhansia, sillä sitä linnaa on muurien lisäksi aina vartioinut myös jokin muu. Lohikäärmeiden suku. Mutta eipä vartioi enää pitkään. Sillä jokin aivan toinen, jokin silosiipisempi Kruunu lampien ja soiden, luonteeltaankin pikantimpi Laakson johtajuuden ansaitsisi, sä maallinenkin näät sen, Ettei hallita voi lohikäärme paremmin kuin joutsen! Et´ ma oppinut oon lintu, ain siitä pyrin muistuttamaan On kielioppi hallussa, ma latinaakin tavaan Satakieli maksais´ jos sais kurkustani palan Ja kissakaan ei kimppuun käy, kun sähinäni alan Sä ruma ankanpoikanen, kuuntele, kurja kersa, Mä olen parempi kuin sä, äl´ väitä vice versa! They´re jamming around, walking as they were going straight trough me. With huge, gross chunks of mint bubblegum in their mouths. I have never understood why is that. Mint bubblegum smells terrible, and there´s something in plain eyesight so much tastier than that. My mind. My very special mind. It is very clear, clear as day, crystal clear, that I am a genius. Well well, you all think that they would listen to my brilliant toughts? No! They won´t, because they can´t see it! They won´t, because they don´t see who I truly am! They won´t, because their bug-infected scatterbrain can´t detect my intelligence! Then who do they praise? Who do they trust in this rotten world? A computer-simulated character! A "person" whose "genius writing" is giving them such a "personality"! All I can hear in this braindead room is "munch munch", "crunch crunch", and those rare times I catch a turn to talk, I´m laughed at. LAUGHED. What can I say, what can I analyze about this? They see me as a clown, impossible. I AM a genius!

Charmer

Hey, hey, what do you see

A mysterious shadow that belongs to me

I´ll give you the delicious chance to get on the peak

Another achievement on my winning streak

Humble and meek, you just seem so sweet

Come with me, you´ll soon feel the heat, heat, heat, heat

Just listen close to my heartbeat, beat beat, beat

Just hand me the crown of delight, light, light, light, light

I won´t let you down for the night, that´s right

Oh, dear if you knew what I´ve done

To keep myself warm on the run